Joskus jokainen ihminen on ahdistunut. Se tunne vaikuttaa koko kroppaan, vaikka se onkin mielen ja asioiden luomaa kokonaisuutta. Joskus se ottaa kantajansa valtaan, eikä päästä hevillä irti. Kuitenkin sen pystyy helposti ylittämään miettimällä, mitä omaa jo.
Itse omaan oman asunnon, maailman ihanimman tyttöystävän, perheen, mutta.. työni - siitä on tullut yhtä helvettiä suoraan sanottuna. Joudun joka päivä käymään läpi sisälläni asioita, miten selviän 8h koitoksesta. Silloin kun aloitin nykyisen työni, oli se vielä mukavaa, mutta ajansaatossa siitä on tullut yksi suuri ylämäki jokaiselle päivälle. En voi vielä lopettaakkaan työtäni, koska en ole uutta työtä löytänyt vaikka aktiivisesti etsin. Välillä tunnun olevan umpikujassa tämän asian kanssa. Olen kuin vesilasi johon kaadetaan vettä kokoajan ja odotan sitä, milloin se valuu ylitse. Onneksi rakkaani jaksaa tukea minua. Toivottavasti tämä ahdistuneisuus pian helpottaa, onhan tätä vuotta vielä jäljellä..
Nyt toissapäivänä oli pitkän ajan suunnittelemani risteily yhdessä rakkaani kanssa. Tiesin jo alusta alkaen, että haluan hemmotella häntä todella suuresti ja näinhän teinkin. Varasin Deluxe -hytin meille kahdelle illallisineen ja hyttiin tultaessa odotti kuohuvaa pullollinen mansikoiden sekä vaahtokarkkien kera. Risteily odotti kaiket odotukset ja olin erittäin tyytyväinen kokonaisuuden onnistumiseen. Pieni harppaus arjesta pois tekee välillä hyvää! Nyt jo silmieni edessä rakentuu ajatus seuraavasta matkasta. Olisiko se hotelli- vai kylpylämatka?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti